Sisällön tuotanto

Sisältöanalyysi

Terveyskasvatuksen ja terveystiedon didaktiikan perusteiden verkkokurssin tavoitteet, sisällöt ja arviointi on pyritty suunnittelemaan siten, että ne noudattavat Oulun yliopiston TVT-strategian linjauksia.

Yleistavoitteet

Campus Futuruksen johtoryhmä on hyväksynyt Oulun yliopiston TVT-strategiaesityksen vuosille 2005-2007 (Campus Futurus 2005). Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen strategian vuosille 2005-2010 on puolestaan hyväksynyt yliopiston hallituksen asettama opettajankoulutuksen johtoryhmä (Oulun yliopiston opettajankoulutuksen… 2005). Molemmissa strategioissa korostetaan Oulun yliopiston visiota kansainvälisenä tiedeyliopistona.

Opettajankoulutuksen kehittäminen on kytketty Oulun yliopiston valitsemiin strategisiin linjauksiin ja tärkeimpiin ajankohtaisiin valtakunnallisiin ja kansainvälisiin kehitystrendeihin ja kehittämispaineisiin. Opettajankoulutuksen kehittämisen tavoitteena on tuottaa ”korkeatasoisia valtakunnallisesti kilpailukykyisiä ja Pohjois-Suomen tarpeisiin sopivia monipuolisia, oppiaineensa hallitsevia ja itseään kehittäviä opettajia”. (Oulun yliopiston opettajankoulutuksen… 2005.) Keskeisiä yliopiston TVT-strategian lähtökohtiin nojaavia opettajankoulutuksen tavoitteita ovat:

* laaja-alainen asiantuntijuus

* opettajankoulutuksen tieteellisyys

* tieto- ja viestintäteknologisten taidot

* elinikäinen kouluttautuminen ja työelämäyhteys

* koulujen verkottuminen

* ajan ja resurssien käytön kehittäminen ja

* yhteistyön kehittäminen.

Lähivuosina tapahtuvasta kouluverkon harvenemisesta Pohjois-Suomessa seuraa, että tulevien opettajien on oltava yhteistyöhön kykeneviä ja verkostoitumiseen halukkaita. Opetuksen pohjautuessa enenevässä määrin konstruktivistiselle teorialle ja toiminnallisille työmuodoille oppiminen perustuu aikaisempaa enemmän oppijan omaan pohdintaan (Schön 1987, 82–93). Tavoitteena on, että oppija rakentaa oppimistoiminnoista ja -kokemuksista sosiaalisen oppimisen ja sisäisen motivaation avulla sellaisia tulkintoja ja kuvauksia [representaatioita eli tietoedustuksia], jotka auttavat selviytymään elämässä (vrt. Rauste-von Wright & von Wright 1995, 104). Tästä seuraa että oppijan tulee ohjata itse omaa toimintaansa ja luoda tietoa aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa (Kaartinen 1996, 13). Tällainen lähestymistapa edellyttää tieto- ja viestintäteknologisten taitojen opettamista opettajankoulutuksessa ja koulussa niin, että ne ovat luonnollinen osa työskentelyä. Tulevien opettajien tulee pystyä toimimaan useiden koulujen yhteisinä resurssihenkilöinä, erityisasiantuntijoina jne. Opettajien kouluttaminen voi tapahtua esimerkiksi hyödyntäen paitsi oman yliopiston ja tiedekunnan sekä yksikön tietotaitoa myös valtakunnallisia virtuaalisia opintoja, verkostoituen eri yhteistyötahojen kanssa koti- ja ulkomailla sekä käyttäen monimuotoisia ohjausmenetelmiä. (Oulun yliopiston opettajankoulutuksen… 2005.)

Terveyskasvatuksen ja terveystiedon didaktiikan perusteiden verkkokurssin suunnittelu aloitettiin keväällä 2005. Opetussuunnitelman, opetuksen ja arvioinnin toteuttamiseen osallistuvat Lääketieteellinen tiedekunta, Kasvatustieteellinen tiedekunta ja Avoin yliopisto. Tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnista sovittiin johtoryhmän suunnittelupalaverissa 17.5.2005. Samalla keskusteltiin alustavasti sivujen tuotostavoista sekä jaettiin työn vastuualueet. Tavoitteena on, että Terveyskasvatuksen ja terveystiedon didaktiikan perusteet (5 op) on saatavissa helmikuussa 2006. Sisällöllisesti Helvi Kyngäs vastaa terveyskasvatuksen lähtökohdista, Veli-Matti Ulvinen pedagogisesta suunnittelusta, Eila Jeronen oppimisympäristöistä, opetusmuodoista ja työtavoista ja Kristiina Simojoki opetuksen ja oppimisen arvioinnista. Kokonaisuudesta vastaavat Eila Jeronen ja Helvi Kyngäs.

Kurssin suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin onnistuminen riippuu paitsi verkkomateriaalin sisällöllisestä asiantuntijuudesta myös tukipalveluiden saatavuudesta. Oulun yliopiston Avoin yliopisto on luvannut järjestää sekä teknistä että tutoriaalista tukea ja apua tarpeen mukaan. Opetusympäristönä on Optima Discendum, joka on tuttu aikaisemmista yhteyksistä kaikille kurssin laatijoille ja kurssilla opettaville. Verkkokurssin kriittisistä pisteistä (vrt. Tervonen 2005b) olemme käsitelleet johtoryhmän kokouksissa kurssin lähtökohtia, opetus-opiskelu-oppimisprosessien suunnittelua sekä välinevalintoja. Tiedottamisesta ja markkinoinnista vastaa Avoin yliopisto.

Kurssitavoitteet

Perinteinen terveystiedon opetus on keskittynyt tiedon jakamiseen ja moraalikäyttäytymisen opettamiseen, kun taas uusi näkemys korostaa sisällön ymmärtämisen lisäksi osallistuvaa ja aktiivista toimintaa (vrt. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004, 113, 116, 119; Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 118). Suunnittelu- ja opetustilanteissa tavoitteilla on kolme perustarkoitusta. Ensiksi ne ohjaavat opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Toiseksi ne luovat opetuksen ja tulosten arvioinnin perustan. Niiden kolmas ja tärkein tehtävä on kiinnittää oppijan huomio opittavan asian oleellisiin kohtiin. (Uusikylä & Atjonen 2000, 60–62.) Opetuksen sisäisiin tekijöihin perustuvilla opetustavoitteilla oppijaa voidaan auttaa opiskelemaan siten, että hän tietää, mihin kokonaisuuteen opiskeltava asia kuuluu (Engeström 1983). Jo alkuopetusikäisillä lapsilla oppimisen mielekkyys lisääntyy, kun työskentelyä koskeva miksi-kysymys saa vastauksia.

Terveyskasvatuksen ja terveystiedon didaktiikan perusteiden verkkokurssin tavoitteet ovat seuraavat:

Opiskelija perehtyy

* kokonaisvaltaisesti terveyden edistämisen ja terveyskasvatuksen yksilöllisiin ja yhteisöllisiin lähtökohtiin

* hankkii tietoja ja valmiuksia terveystiedon sisältöjen sekä pedagogisen ja ainedidaktisen ajattelutavan yhteensovittamiseksi ja soveltamiseksi niin, että yksilöiden ja yhteisön terveysosaaminen vahvistuu

* kehittää näkemystään oppilaslähtöisestä opetusopiskelu-oppimisprosessista, sen suunnittelusta, ohjaamisesta ja arvioinnista

  * pohtii omia arvojaan ja asenteitaan terveystiedon sisältöjen suhteen ja

* selkiyttää omaa terveystiedon opetusfilosofiaansa sekä hahmottaa opettamiseen sisältyvän eettisen vastuun. 

Vaikka tavoitteet olisi laadittu huolellisestikin, niihin ei aina päästä. Tällöinkin tavoitteista on apua, kun tarkastellaan mitä ei saavutettu ja mistä se johtui. (Uusikylä & Atjonen 2000, 61.) Tiedonkäsittely etenee tällöin tahattomasta oppimisesta osaamisen rajojen tiedostamisen kautta tietojen ja taitojen järjestelmälliseen laajentamiseen ja kehittämiseen sekä uuden tiedon rakentamiseen (Carl Bereiter Hakkaraisen 2005 mukaan). Näin oppijat voivat kokea kurssista olevan hyötyä oman terveystiedon opetuksen ja ammattitaidonkin kehittämiselle. Myös terveysvalinnat saattavat muuttua pitkällä aikavälillä, kun sosiaalinen käytäntö muuttuu osanottajien oppiessa ja osanottajat taas oppivat sosiaalisen käytännön muuttuessa (Hakkarainen 2005).

Kurssin sisällöt

Kurssin ydinainesanalyysiä on tehty aikaisempien vastaavien kontaktiopetuksena toteutettujen kurssien osalta ja niistä saatujen palautteiden pohjalta. Sisällöt ovat:

1)     Terveyskasvatuksen lähtökohdat; terveyttä edistävän yhteisön piirteet, terveystietoisuus ja –osaaminen sekä niiden kehittäminen.

2)     Suunnittelu pedagogisena toimintana; terveystiedon opetussuunnitelma; terveysopetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin periaatteet.

3)     Oppimisympäristöt, välineet ja oppimateriaalit oppijan kasvun ja kehityksen tukena; oppimisympäristöjen, välineiden ja materiaalien merkitys; tilat, niiden valinta ja käyttö; oppimateriaalien ja välineiden valinta, käyttö ja kehittäminen; tietokoneavusteinen opetus terveystiedon opetuksen tukena.

4)     Opetusmuodot, menetelmät ja työtavat ja niiden kehittäminen; opettajan rooli ja tehtävät; erilaiset työtavat;

5)     Opetuksen ja oppimisen arviointi; arvioinnin periaatteet; arvioinnin muodot ja tavat; arvioinnin kehittäminen.

Sekä ydinainesanalyysiä samoin kuin täydentävien ja tukevien sisältöjen analyysiä jatketaan verkkosivuja luotaessa edelleen.