Työtapojen valinnan perusteet

 
Opettajan tehtävänä on saada oppijat työskentelemään tavoitteellisesti. Oppijan tehtävänä puolestaan on opettajan ohjauksessa jalostaa informaatiosta tietoa. Käytännössä opettaja joutuu pohtimaan, kuinka hän saa oppijan opiskelemaan tavalla, joka johtaa oppimiseen. Työtapojen valintaan vaikuttavat jokaisen oppijan yksilölliset ominaisuudet kuten erilaiset oppimistyylit ja ikäkausi (Kuvio 4.1). Jokainen oppija on persoonallisuudeltaan ja kyvyiltään yksilöllinen oppija, joten keskeistä on yksilöllinen oppimaan oppiminen. Työtapojen tulisi edistää aktiivista oppimisprosessia, jossa oppija voi asettaa itselleen tavoitteita ja ratkaista ongelmia. Elämyksellisten opetusmuotojen avulla edistetään oppilaiden motivoitumista. (Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa 2004, 19.) Tieto- ja prosessikeskeisten työtapojen käyttö puolestaan tähtää sekä tietojen että tiedonhankintamenetelmien ja -taitojen oppimiseen. Oleellista on tiedon arviointi prosessoinnin kaikissa vaiheissa. Prosessin eri vaiheissa voidaan arvioida tiedon tarkkuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta sekä sen käyttökelpoisuutta, riittävyyttä ja täydellisyyttä. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi tiedon käsittelyn työtavoilla tuetaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen ja ehjän persoonallisuuden kehittymistä. (Lavonen. & Meisalo, 2002a.) Tällaisen kehityksen turvaamiseksi tarvitaan myös yhdessä oppimista. Yhdessä oppimisen taustalla on ajatus, että jokainen voi kehittää omaa oppimistaan auttamalla toisia oppimaan ja oppimalla yhdessä heidän kanssaan (Talvenmäki 2003, 17).

Taulukoissa 4.3 ja 4.4. on lueteltu joukko erilaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja, joita on yleisesti käytetty terveyden edistämiseen ja terveystiedon opetukseen 1990-luvulta alkaen. Tässä luvussa puolestaan esitellään esimerkkejä joidenkin opettajien terveystiedossa 2000-luvulla käyttämistä työtavoista. Ensin kuvaillaan työtapoja, joiden avulla pyritään tukemaan tietoista reflektiivisyyttä. Sitten siirrytään käsittelemään ajattelun taitojen kehittämiseen ja merkitysten luomiseen tähtääviä työtapoja. Lopuksi kuvataan eettisyyden kehittymistä tukevia työtapoja. (Vrt. Luukkainen 2005, 59–93.)

  

Elämyksellisyys		Aktiivinen oppimisprosessi, omien tavoitteiden asettaminen, ongelmanratkaisu
Yksilöllinen oppija, erilaiset oppimistyylit	Ikäkausi	Yhdessä oppiminen
Menetelmien ja työtapojen valinta terveystiedossa
Integroitavien oppiaineiden tavoitteet	Integroitavien aihekokonaisuuksien tavoitteet	Kulttuurisidonnaisten käsitysten pohtiminen
Havainnollisuus, konkreettisuus		Oppilas–opettaja-vuorovaikutuksen muotoutuminen
Ymmärtämisen kartoittaminen, virheellisten käsitysten korjaamisen tukeminen	Ajattelutaitojen monipuolinen kehittyminen	Ydintiedon systemaattinen kehittäminen
	Tieto- ja viestintäteknologian taitojen karttuminen, monipuolisten tietolähteiden hyödyntäminen

Kuvio 4.1. Työtapojen valintaan vaikuttavat seikat (Mukaillen Seikkula-Leino 2005).

Taulukko 4.3. Opetusmenetelmiä ja työtapoja terveyden edistämiseen ja terveystiedon opetukseen (Ewles & Simnett 1995)

Taulukko 4.4. Aktivointi- ja virikevinkkejä terveystiedon opetusta varten (Laitakari & Korhonen Korhosen ym. mukaan 2000)