OPETUSFILOSOFIA (TEACHING PHILOSOPHY)
|
|
|---|---|
|
Opetukseni
pedagogisena
teoriataustana on konstruktivistinen oppimisteoria ja
menetelm�llisen�
punaisena lankana toiminnallinen opetus. Opetussuunnitelman ja
opetus-opiskelu-oppimisprosessin sek� tuotosten arviointi sidotaan
elimelliseksi osaksi kurssia. Tyypilt��n arviointi on
osittain kvalitatiivista,
osittain kvantitatiivista. Keskeinen merkitys oppijoiden oppimisessa on
itsearvioinnilla. Oppijat pit�v�t
opetus-opiskelu-oppimisp�iv�kirjaa sek� kommentoivat
toistensa tuotoksia Optimassa. Kurssin kehitt�miselle
taas on suuri apu kirjallisista kurssia koskevista arvioinneista, joita
oppijat
antavat erilaisilla arviointikaavakkeilla.
Reflektio on keskeinen elementti prosessiarvioinnissa (Sch�n, 1987). Oppijan toiminnan tukeminen on taas keskeinen osa koulutuksen laatuj�rjestelm�� (Karjalainen 2005, 14). Oppimisen tukemiseksi ja kurssin kehitt�miseksi k�ytet��n opinto/oppimisp�iv�kirjoja, joissa oppijat peilaavat hankkimiaan tietoja ja kokemuksia sek� pohtivat niihin liittyvi� tunteitaan ja havaintojaan. Tietoisuuden keh� (Kuvio 1) on toimiva v�line tuomaan esille n�it� ulottuvuuksia (Sepp�nen-J�rvel�, 2004, 44; vrt. Jeronen & Kaikkonen, 2001, 35-39.)
- kehittymishalu Koska kurssilla pyrit��n
omaksumaan kehitt�v�n arvioinnin periaatteita, k�ytet��n my�s kehitt�v�lle
arvioinnille tyypillisi� toimintamuotoja ja -tapoja, joita ovat opinto/oppimisp�iv�kirjan
lis�ksi esimerkiksi k�yt�nn�n toimintaan liittyv�t auttavat, kannustavat ja
rohkaisevat keskustelut kahden kesken, pienryhmiss� ja koko ryhm�n kanssa (vrt.
Goodchild, 1999, 152). Kurssin aikana ja lopussa
opiskelijat k�yv�t vertaiskeskusteluja Optimassa. Tarkoituksena on, ett� he
pohtivat yhdess� tieto- ja taito-osaamistaan tavoitel�ht�isesti. Keskusteluissa
k�sitell��n opiskeltujen tietopuolisten asioiden ja ilmi�iden lis�ksi my�s
esimerkiksi koulussa, kotona ja opiskelu-/ty�paikalla ilmenneit� ryhm�ytymiseen
ja ryhm�n toimintaan ja ymp�rist�suhteeseen liittyvi� tieto-, taito-, asenne-
ja toimintakysymyksi�. Keskusteluja toteutetaan my�s opiskelijoiden
keskin�isen� vertaisarviointina, yhteisarviointeina ja opettajan kannustavaan
ja ohjaavaan sek� hoksauttavaan palautteeseen pyrkivin� kannanottoina. (vrt.
Jeronen, 1998.) N�in saadaan
laaja-alaista ja syv�llist�kin tietoa oppijoiden oppimistuloksista ja kurssin j�lkeisest� osaamisesta
(Karjalainen, 2005, 15). ![]() ![]() L�hteet (References) Goodchild, C. 1999. Policy for Environmental Education, Jeronen, E. 1998. Considerations about Assessment in Interactive Learning. Presentation in the meeting "European System for Particle- and Astrophysics Cyber Education" in Jeronen, E. & Kaikkonen, M. 2001. Ymp�rist�tietoisuus - n�k�kulmia eri tieteenaloilta. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan selosteita ja katsauksia. 3/2001. Oulun yliopistopaino. Karjalainen, A. 2005. Koulutuksen laatuj�rjestelm�n perusteet. Oulun yliopisto. Opetuksen kehitt�misyksikk�. Artikkelijulkaisu 29.8.2005. Sepp�nen-J�rvel�, R. 2004. Prosessiarviointi kehitt�misprojektissa. Opas k�yt�nt�ihin. Stakes, FinSoc Arviointiraportteja 4/2004. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitt�miskeskus. Sch�n, D.1987. Educating the reflective practitioner: Towards a new design for teaching and learning in the professions. San Fransisco: Jossey-Bass Publishers. |
|