OPETUSFILOSOFIA (TEACHING PHILOSOPHY)
Opetustoimintani lähtökohdat ja tarkoitus (Jeronen 2007).
Opiskelijalähtöisyys ja vuorovaikutuksellisuus ovat pedagogisia tavoitteita, joita yritän toteuttaa ja edistää. Vastuuta opiskelu-oppimisprosessista pyrin luovuttamaan opiskelijoille etenemällä pienten askelten -politiikalla. Ryhmäyttämisellä ja ryhmäytymisellä sekä niihin liittyvillä sosiaalisten käytänteiden luomisella on mielestäni keskeinen merkitys myönteisen ilmapiirin luomisessa.
Opetuksen laatua yritän kehittää ottamalla huomioon suunnittelussa opiskelijoiden tarpeet. Tämä tarkoittaa Heikkilän ym. (2005, 33) mukaan sitä, että opiskelijoiden kognitiivisen tuen tulisi sisältää neuvontaa, opintojen ohjausta sekä oppimisen arviointia tukevia työkaluja. Affektiivisen tuen tulisi virittää ja ylläpitää motivaatiota ja sitoutumista sekä itsearvostusta. Systeemisten palveluiden tulisi taas tarjota tietoteknistä ja verkon käyttöön liittyvää tukea.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että oppijat pääsevät osallistumaan opetus-opiskelu-oppimis-prosessin kaikkiin vaiheisiin aktiivisesti (Ausubel ym. 1968). Yhteisesti sovituilla menettelyillä, ohjauksella ja keskusteluilla mielenkiintokin säilyy paremmin kuin silloin, jos opettaja päättää yksin kaikesta (vrt. Korhonen 1999).
Lähteet
Ausubel, D. 1963. The psychology of meaningful verbal learning.
Heikkilä, M., Nevgi, A. & Haarala-Muhonen, A. 2005. Verkko-opetuksen laatutyö.
Teoksessa Teoksessa A. Nevgi, E. Löfström & A. Evälä (toim.) Laadukkaasti verkossa. Yliopistollisen verkko-opetuksen ulottuvuudet. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen laitoksen julkaisuja 200. Helsinki: Yliopistopaino, 33-43.
Korhonen, J. 1999. Taustaa ja viitekehys terveyskasvatuksen/-tiedon opetussuunnitelman laatimista varten. Kouluterveys 2002. Stakes.