OPETUSFILOSOFIA  (TEACHING PHILOSOPHY)

Opetusmenetelmät ja työtavat (Teaching methods)

PORTFOLIO (PORTFOLIO)
HENKILÖTIEDOT (PERSONAL DATA)
SISÄLLÖLLINEN ASIANTUNTIJUUS (CONTENT EXPERTISE)
Tutkinnot (Qualifications)
 Muu koulutus (Other education)
Opetuskokemus (Educational expertise)
PEDAGOGINEN ASIANTUNTIJUUS (PEDAGOGIGAL EXPERTISE)
Pedagoginen koulutus (Pedagogical education)
Opetuksen kehittämiseen liittyvät julkaisut (Pedagogical publications)
Muut julkaisut (Other publications)
OPETUSFILOSOFIA (TEACHING PHILOSOPHY)
Opiskelun ja oppimisen tukeminen (Supporting studying and learning)
Opetusmenetelmät ja työtavat (Methods)
Arviointi ja kehittäminen (Evaluation and development)
KOTIMAINEN JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 
Kotimaiset ja EU-projektit (National and EU projects)
 Intensiivikurssit (Intensive courses)  
Opettajanvaihto (Teacher exchange)
YHTEENVETO  PALAUTTEESTA (FEEDBACK) 
Opiskelijapalaute (From students)
Kolleegapalaute (From collagues)
KEHITTYMISTAVOITTEET (DEVELOPMENTAL GOALS)
LUOTTAMUSTEHTÄVÄT (CONFIDENTIAL POSTS)
Kotimaiset (National)
Ulkomaiset (International)





Biologian, maantieteen ja terveystiedon opetuksen opetusmenetelmät ja työtavat (Jeronen
 2007).

Opettajan tehtävänä on saada oppijat työskentelemään tavoitteellisesti. Oppijan tehtävänä puolestaan on opettajan ohjauksessa jalostaa informaatiosta tietoa. Käytännössä opettaja joutuu pohtimaan, kuinka hän saa oppijan opiskelemaan tavalla, joka johtaa oppimiseen. Työtapojen valintaan vaikuttavat jokaisen oppijan yksilölliset ominaisuudet kuten erilaiset oppimistyylit ja ikäkausi. Jokainen oppija on persoonallisuudeltaan ja kyvyiltään yksilöllinen oppija, joten keskeistä on yksilöllinen oppimaan oppiminen. Biologian, maantieteen ja terveystieteen opetukseen soveltuvat hyvin edellä olevassa kuvassa esitetyt opetusmenetelmät ja työtavat (vrt.
Eloranta,  Jeronen & Palmberg 2005). Ne tekevät mahdolliseksi aktiivisen oppimisprosessin, jossa oppija voi asettaa itselleen tavoitteita ja ratkaista ongelmia. Elämyksellisten opetusmuotojen avulla edistetään oppilaiden motivoitumista. Tieto- ja prosessikeskeisten työtapojen käyttö puolestaan tähtää sekä tietojen että tiedonhankintamenetelmien ja -taitojen oppimiseen. Oleellista on tiedon arviointi prosessoinnin kaikissa vaiheissa. Prosessin eri vaiheissa arvioidaan tiedon tarkkuutta, luotettavuutta ja ajantasaisuutta sekä sen käyttökelpoisuutta, riittävyyttä ja täydellisyyttä. Tiedollisten tavoitteiden lisäksi tiedon käsittelyn työtavoilla tuetaan myös sosiaalisen vuorovaikutuksen taitojen ja ehjän persoonallisuuden kehittymistä. (Lavonen & Meisalo, 2002a.) Tällaisen kehityksen turvaamiseksi tarvitaan myös yhdessä oppimista. Yhdessä oppimisen taustalla on ajatus, että jokainen voi kehittää omaa oppimistaan auttamalla toisia oppimaan ja oppimalla yhdessä heidän kanssaan (Talvenmäki 2003, 17).

Lähteet

Eloranta, E. Jeronen & I. Palmberg (toim.) 2005. Biologia eläväksi. Biologian didaktiikka. Keuruu: Otavan Kirjapaino. 
Lavonen, J. & Meisalo, V. 2002a. Tieto- ja prosessikeskeiset työtavat. <http://www.malux.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/main.htm> Luettu 25.10.2005.
Talvenmäki, P. 2003. Luova ongelmanratkaisu ja kasvu kansainvälisyyteen. Toimintatutkimus kulttuurien välisen vuorovaikutuksen kehittämisestä lukioasteella. Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 245. Väitöskirja.