Tapaa kesätyöntekijämme

Kesätyöntekijämme viime kesältä kertovat työskentelystä ja fiiliksistä tutkimusryhmässämme tutkimusavustajina.

Kalle Koitila

  1. Kuka olet, kerro lyhyesti itsestäsi
    Olen Kalle, kandivaiheen opiskelija ja neljäs vuosi lähtee käyntiin syksyllä. Päädyin opiskelemaan fysiikkaa Ouluun ihan vain koska aihe oli kiinnostava ja asuin jo valmiiksi Oulussa.

  2. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Millaisen projektin parissa työskentelet?
    Tavanomainen työpäivä NMR-yksikössä minulle on analysoida mittausdatoja ja avustaa mittausten tekemisessä. Työskentelen projektissa, jossa tutkitaan pinta-aktiivisten aineiden aggregoitumista (ryppäiksi muodostumista) erilaisissa liuoksissa. Loppukesästä työskentelin myös aerosoleihin liittyvässä projektissa, jossa minulla piti suunnitella ja rakentaa pilvilaitetta mittauksia varten. Näin ollen työhön voi kuulua myös ihan käsillä tekemistä ja rakentamista.

  3. Mikä on ollut mukavin/mieleenpainuvin hetki/asia?
    Kesän mukavin asia on päästä oikeasti työskentelemään fysiikan parissa. Nyt pääsi ensimmäistä kertaa mukaan oikeaan tutkimukseen ja tehdä oikeita mittauksia pelkän teorian lukemisen sijasta.

  4. Mikä on työssäsi kiinnostavinta?
    Työssä ehkä kiinnostavinta on nähdä, miten mittauksilla voidaan oikeasti todeta kvanttitason ilmiöitä. Välillä aiheet tuntuvat kaukaisilta ja puhtaasti teoreettisilta kun lukee vain nopeasti luentomonisteesta.

  5. Suosittelisitko muille opiskelijoille hakeutumaan kesätöihin tutkimusryhmäämme? Miksi? Täällä on hyvä työilmapiiri ja ohjausta saa aina kun kysyy. Työ on aika rentoa ja suosittelen lämpimästi muita opiskelijoita hakeutumaan kesätöihin tänne. Työn yhteydessä voi myös edistää omia opintoja.

  6. Olisiko sinulla vinkkejä/ajatuksia opiskelijalle, joka miettii kesätöihin hakeutumista työryhmään?
    Jos miettii hakeutumista tänne kesätöihin niin kannattaa vaan rohkeasti laittaa sähköpostia tutkimusryhmälle. Ei ole niin väliä alkutasosta, koska työssä perehdytetään hyvin ja asiaa oppii paljon samalla kun tekee.

  7. Vapaa sana
    Tutkimusryhmässä on ollut kivaa työskennellä ja ilmapiiri on ollut todella hyvä. Ohjausta on saanut kun on tarvinnut ja työn ohessa on myös ollut mahdollista edistää omia opintoja, jolloin yhteys työskentelyn ja opintojen välillä on vahva.

    8. Kuvassa hyvin keskeneräinen pilvilaite.

Eetu Hyypiö

  1. Kuka olet, kerro lyhyesti itsestäsi
    Hei! Olen Eetu Hyypiö, kolmannen vuoden fysiikan opiskelija. Erikoistun teoreettiseen fysiikkaan. Päädyin opiskelemaan Oulun yliopistoon, koska olin lukiossa Kuusamossa ja täällä tarjottiin fysiikan ja matematiikan tutkintoa, josta olin kiinnostunut. Fysiikka on ollut jo yläasteelta suosikkejani, mutta matikka ei niinkään. Matikka ja fysiikka alkoi kiinnostaa enemmän lukion toisen lopulla ja silloin myös päätin, että haen opiskelemaan fysiikkaa yliopistoon. Ennen tätä olin miettinyt lentäjän uraa armeijassa ja insinööri alaa AMK:ssa, mutta kumpikaan ei tuntunut oikealta.

  2. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Millaisen projektin parissa työskentelet?
    Työpäiväni menevät tietokoneen edessä. Projektini on teoreettista fysiikkaa, joten voin tehdä kaiken mitä työhöni kuuluu tietokoneelta. Koodaan Matlab-ohjelmistolla, jossa käytän Spinach-pakettia. Spinach on tehty spin systeemien simulointia varten, ja se on tosi hyvä siinä mitä se tekee. Käytän myös kansallisia supertietokoneita (pääosin Puhtia https://www.csc.fi/-/supertietokone-puhti-on-avattu-tutkijoiden-kayttoon) koodieni suorittamiseen. Projektissani pyrin tutkimaan, miksi tämän projektin aikaisemmat teoreettiset ja kokeelliset tulokset eivät anna samaa vastausta. Kokeissa hyperpolarisoitiin etyylilaktaattia (maitohapon esteri) siirtäjä molekyylin avulla ja tutkittiin hyperpolarisaation siirtymistä OH ryhmästä hiili-ytimelle. Teoreettiset tulokset eivät kuitenkaan löytäneet polarisaation siirtoa, vaikka kokeellisesti tämä löydettiin.

  3. Mikä on ollut mukavin/mieleenpainuvin hetki/asia?
    Työssä mukavinta on se, kun koodi toimii ja tuottaa tuloksia. Varsinkin jos on joutunut miettimään jotain ongelmaa useamman päivän. Sen jälkeen, kun saa koodin toimimaan tuntuu tosi onnistuneelta.

  4. Mikä on työssäsi kiinnostavinta?
    Työssä kiinnostavinta on supertietokoneet. Niiden käyttö on ollut hyvin mielenkiintoista ja olen oppinut paljon niiden käytöstä. Kuten myös monesta muusta tieteellisestä ohjelmistosta. Esimerkiksi Avocadro, VMD ja MobaXterm.

  5. Suosittelisitko muille opiskelijoille hakeutumaan kesätöihin tutkimusryhmäämme? Miksi? Suosittelen kaikki alasta kiinnostuneita hakemaan NMR:lle töihin! Toimisto ja ihmiset täällä ovat mukavia ja täältä saa arvokasta työkokemusta. Työ on myös hyvin mielenkiintoista, koska siinä oppii joka päivä uutta. Työskentely kautta voi myös löytyä suunta kandi/gradu aiheelle ja näin voidaan yhdistää työ ja opinnot tukemaan toisiaan.

  6. Olisiko sinulla vinkkejä/ajatuksia opiskelijalle, joka miettii kesätöihin hakeutumista työryhmään?
    Jos mietit haluavasi kesätöihin tutkimusyksikölle, niin ole valmis opiskelemaan koko kesä. Työssä oppii paljon uutta, joten oppimisen ilo on tärkeä.

    7. Tässä kuva työpöydästäni tällä hetkellä.

Antti Raasakka

  1. Kuka olet, kerro lyhyesti itsestäsi
    Antti Raasakka, 5 vuosi, maisterivaiheen opiskelija. Fysiikasta kiinnostuneena ja Oulusta kotoisin hain lähelle, ettei tarvitse muuttaa ja olin lukioaikoina käynyt vierailemassa Oulun Yliopistossa ja tutustunut Sigmaan. Tavoitteeni on ollut yliopisto opiskelujen alusta asti jatkaa mahdollisimman pitkälle akateemisella uralla ja olla tutkija. Ensin halusin teoreettiseksi fyysikoksi, mutta omaopettaja suositteli tutustumaan myös kokeelliseen puoleen ja nyt olen muuttamassa tulevaisuuden kuvaa enemmän kokeelliselle puolelle.

  2. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Millaisen projektin parissa työskentelet?
    Työni aihe on ultranopea Laplace-NMR ja projektini on T1-D korrelaatiopulssisarjan kehittäminen. Työpäivääni kuuluu pulssisarjan koemittausten tekeminen ja niiden mittausdatan käsittely sekä tulkinta. Tulosten perusteella arvioin pulssisarjan toimivuutta ja pohdin kehittämistoimia. Lisäksi tein maisterivaiheen kurssin fysiikan tutkimusprojektiin kuuluvan projektin aiheena T1-T2 ultranopea pulssisarja. Tavanomaisena työpäivänä joko mittasin, käsittelin dataa tai kirjoitin tutkimusprojektiani.

  3. Mikä on ollut mukavin/mieleenpainuvin hetki/asia?
    Mukavin hetki oli kun pääsin ensimmäistä kertaa mittaamaan omatoimisesti ilman ohjaajaa ja kokemaan, että osaan tehdä mittaukset ja analysoida datan itse. Tämä, sekä sitä seuranneet kerrat osoittivat minulle, että olin oppinut toimimaan itsenäisesti laboratoriossa sekä tekemään tiedettä itse. Tämä on yksi haluamistani saavutuksista ensimmäiseltä kesältäni tässä tutkimusryhmässä.

  4. Mikä on työssäsi kiinnostavinta?
    Mielestäni kiinnostavinta on ollut päästä tekemään oikeaa tiedettä. Ennen kesätöitä kosketukseni fysiikkaan on ollut oppimiskeskeistä, ja nyt pääsen kokemaan tutkimuspuolen.

  5. Suosittelisitko muille opiskelijoille hakeutumaan kesätöihin tutkimusryhmäämme? Miksi? Todellakin suosittelen. Erityisesti, jos aikoo jatkaa akateemisella alalla, aikaisessa vaiheessa tutkimusryhmiin ja tutkimukseen tutustuminen tuo kokemusta sekä näkyvyyttä. Kesätöistä saa helposti itseään kiinnostavan aiheen esimerkiksi kandiin tai graduun ja töissä opitut asiat edistävät tulevia kursseja ja opintoja. NMR-tutkimusryhmän kesätyöt yhdistävät opintojen edistämisen ja muiden kesätöiden rahan hankkimisen yhteen pakettiin, josta on hyötyä vielä pitkälle tulevaisuuteen. Näistä kesätöistä on myös helppo jatkaa yhteistyötä tutkimusryhmän kanssa myös lukuvuoden aikana.

  6. Olisiko sinulla vinkkejä/ajatuksia opiskelijalle, joka miettii kesätöihin hakeutumista työryhmään?
    Ensikertalaisena ei kannata stressata ennakkotiedoista, perehdytys on hyvä ja kattava ja konkreettinen työnkuva motivoi ja helpottaa oppimaan, joten mikä projekti tuleekaan olemaan, sen keskeisimmän teorian oppii ensimmäisten viikkojen aikana ja koko kesän kestävä tekeminen vahvistaa opittua. Eli kesätöihin kannattaa yrittää hakea jo opintojen alkupuolella. Tutkimusryhmässä on tarjolla sekä kokeellisia että laskennallisia projekteja, joten tätä jakoa kannattaa miettiä hakuvaiheessa.

  7. Vapaa sana
    Liitteenä kuva heksanoli-etanoli näytteen T1-D kartasta, joka on mitattu kehitetyllä ultranopealla T1-D pulssisarjalla. Heksanolilla ja etanolilla on hieman päällekkäin menevät NMR-spektrit eli suoraan niistä näiden kahden komponentin erottaminen voi olla vaikeaa. Tämä kuva osoittaa että pulssisarjamme erottaa nämä kaksi komponenttia toisistaan antaen osoitusta mahdollisuudesta käyttää sitä erottamaan näytteen komponentteja toisistaan. Lisäksi se antaa hyvät arvot komponenttien T1 relaksaatioajoille sekä niiden diffuusiokertoimille edelleen vahvistaen käyttökelpoisuudesta.

Ossi Laurila

  1. Kuka olet, kerro lyhyesti itsestäsi
    Olen Ossi Laurila 22-vuotta. Olen opiskellut fysiikkaa kaksi vuotta eli aloitan syksyllä kolmannen, kandivaiheen viimeisen vuoden. Tykkäsin lukiossa matematiikan ja fysiikan opiskelusta, joten päätin lähteä opiskelemaan niitä yliopistoon. Olen Oulusta kotoisin, joten oli luonnollista jatkaa Oulun yliopistoon. Tuohon aikaan matematiikan ja fysiikan opiskelijat aloittivat samassa tutkinto-ohjelmassa. Aluksi olin epävarma kumpaan suuntaudun, koska molemmat suunnat vaikuttivat mielenkiintoisilta, mutta lopulta valitsin fysiikan.

  2. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Millaisen projektin parissa työskentelet?
    Tavallinen työpäiväni alkaa noin klo 8:15-9:00. Projektini liittyy tietokoneella tehtäviin molekyylimallinnuksen simulaatioihin. Aiheeseen perehtyminen on osa työnkuvaani, joten yleensä aamupäivästä syvennän tuntemustani aiheesta lukemalla tieteellisiä artikkeleita, jonka ohessa kirjoittelen aiheesta kandia. Olen saanut opetella muutamien simulaatio-ohjelmien käyttöä ja tehdä simulaatioita mm. C-60 fullereenille. Analysoin simulaation tuloksia simulaatiosta saadun datan perusteella. Välillä simulaatioita ja analysointia varten pitää kirjoittaa pieniä Python-skriptejä, joten pääsen tekemään myös jonkin verran ohjelmointia. Työpäivän aikana käyn yleensä muiden kesätyöntekijöiden ja jatko-opiskelijoiden kanssa yhdessä syömässä opiskelijaravintolassa. Lopetan työpäivän klo 16:00-17:00 aikoihin riippuen siitä, kuinka aikaisin olen aloittanut.

  3. Mikä on ollut mukavin/mieleenpainuvin hetki/asia?
    Kiinnostavinta työssäni on se, että työtäni koskeva aihe on suhteellisen uusi, eli pääsen tutustumaan ja seuraamaan sen kehitystä. Simulaatioiden tekeminen, niiden onnistuneisuuden arviointi ja analysointi on myös ollut mielenkiintoista.

  4. Mikä on työssäsi kiinnostavinta?
    Suosittelen hakemaan tutkimusryhmään kesätöihin, jos tutkimustyö vähänkään viehättää ja tykkää uusien asioiden oppimisesta. Kesätöiden aiheiden pohjalta tehdään usein myös kandin tai maisterin tutkielma, joten opinnotkin edistyvät kesän aikana jonkin verran.

  5. Suosittelisitko muille opiskelijoille hakeutumaan kesätöihin tutkimusryhmäämme? Miksi? Kannattaa ehdottomasti hakea! Hakemisessa ei menetä mitään ja tämä on hieno mahdollisuus yhdistää kesätyöt ja omat mielenkiinnon kohteet. Täällä pääsee mukaan kiinnostaviin projekteihin ja näkee oikeasti millaista tutkijan työ on.

Joni Eronen

  1. Kuka olet, kerro lyhyesti itsestäsi
    Hei! Olen Joni Eronen ja olen juuri päättämässä neljännen vuoden opintojani fysiikalla Oulun yliopistossa. Alun perin olen kotoisin Etelä-Suomesta ja päädyin opiskelemaan Ouluun kiinnostuttuani sekä kaupungin idyllisyyteen että yliopiston tarjoamiin mahdollisuuksiin fysiikan opiskelussa. Opiskelu yliopistossa on ollut mieleistä, joskin melko erilaista, mitä aluksi oli ajatellut. Tarkoituksena olisi saada opinnot valmiiksi seuraavan lukukauden aikana ja lähteä seuraavaksi soveltamaan vajaan viiden vuoden aikana opittuja tietoja ja taitoja.

  2. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Millaisen projektin parissa työskentelet?
    Kesän aikana olen työskennellyt NMR-spektroskopian tutkimusyksikössä tutkimusavustajana NMOS-projektin parissa. Perimmäisenä tavoitteena projektissa on tavallisen induktiivisen signaalin sijaan käyttää valoa ydinmagneettisen resonanssin havaitsemisessa. Verrattuna induktiiviseen signaaliin optinen signaali on kuitenkin hyvin heikko, jolloin sen havaitsemiseksi tarvitaan hyperpolarisaatiomenetelmiä. Tavanomaiseen työpäivääni onkin kuulunut työskentely SABRE-nimisen menetelmän parissa. Olemme tehneet useita SABRE-mittauksia, joiden avulla olemme pyrkineet selvittämään tarkemmin hyperpolaroinnin taustalla olevia mekanismeja ja mahdollisuuksia hyödyntää sitä myöhemmin optisissa mittauksissa. Mittausten lisäksi työpäiviini on kuulunut paljon perehtymistä aiempaan tutkimukseen, raporttien kirjoittamista, uusien ohjelmistojen opettelua ja mittausjärjestelyn kehittämistä.

  3. Mikä on ollut mukavin/mieleenpainuvin hetki/asia?
    Mieleenpainuvin asia töissä tähän mennessä on ollut se hetki, kun ensimmäistä kertaa mittasi spektrometrillä hyperpolaroidun näytteen ja näki signaalin vahvistuneen useita kertaluokkia. Vaikka aiempien tutkimustulosten perusteella tiesi tämän olevan mahdollista, sen kokeminen itse oli vertaansa vailla.

  4. Mikä on työssäsi kiinnostavinta?
    Kiinnostavinta työssä on ollut saada merkityksellisiä mittaustuloksia ja vertailla niitä muiden tutkimusryhmien saamiin aiempiin tuloksiin sekä pohtia tulosten perusteella tutkittavan ilmiön takana olevia mekanismeja.

  5. Suosittelisitko muille opiskelijoille hakeutumaan kesätöihin tutkimusryhmäämme? Miksi? Suosittelen vahvasti hakemaan tutkimusavustajan tehtäviin jopa ensimmäisten opiskeluvuosien jälkeen. Nimittäin, työskentely on avannut merkittävästi näkemyksiä siitä, millaista työskentely tutkimuksen parissa todellisuudessa on. Lisäksi työn parissa pääsee vihdoin hyödyntämään kursseilla opittuja tietoja ja taitoja, ja sen huomaaminen tuo paljon lisää motivaatiota jatkaa opintoja.

  6. Olisiko sinulla vinkkejä/ajatuksia opiskelijalle, joka miettii kesätöihin hakeutumista työryhmään?
    Mikäli työskentely tutkimuksen parissa kiinnostaa, kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä tutkimusyksikössä työskenteleviin henkilöihin ja sitä kautta tutustua syvemmin ryhmän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kuten yleisesti elämässä, olemalla reipas ja aktiivinen pääsee hakuprosessissa pitkälle.

  7. Vapaa sana
    Lisäsin kuvakaappauksen 3-fluoripyridiininäytteen F 19 -signaalista. Ylempänä on hyperpolaroitu näyte ja alempana on terminen polarisaatio 50-kertaisena.

Eelis Kamula

  1. Kuka olet, kerro lyhyesti itsestäsi
    Olen viidennen vuoden opiskelija. Kesä 2022 on minulle jo kolmas kesä NMR-spektroskopian tutkimusryhmässä. Tulin opiskelemaan Ouluun suoraan lukiosta ja jo lukiossa oli selvää että haluan opiskelemaan fysiikkaa. Tänne tuleminen oli helppoa koska Oulu oli lähellä lapsuuden kotipaikkakuntaani.

  2. Millainen on tavanomainen työpäiväsi? Millaisen projektin parissa työskentelet?
    Työskentelen ydinmagneto-optiikkaan liittyvän projektin parissa. Tutkin ilmiötä nimeltä ydinspinin indusoima optinen rotaatio (NSOR, nuclear spin-induced optical rotation). Tavanomainen työpäivä koostuu tällä hetkellä gradun kirjoittamisesta sekä erilaisten laskennallisten tutkimusten tekemisestä. Jos haluan laskea NSOR-kulman jostakin ytimestä tietyssä molekyylissä, minun täytyy tehdä tietokoneella laskentaan sopivat tiedostot ja sitten syöttää ne supertietokoneelle joka laskee halutun ominaisuuden. Työssä pääsee myös hyödyntämään koodaustaitoja, koska tiedostojen ja kansioiden kanssa pelatessa on useimmiten järkevää kirjoittaa pieni skripti joka automatisoi asian joka muuten pitäisi tehdä käsin. 

  3. Mikä on ollut mukavin/mieleenpainuvin hetki/asia?
    Mukavin asia on ollut se, kun olen saanut kesätöiden ohessa kirjoittaa gradua joka onkin nyt kesällä edistynyt todella hyvin. Näin varsinaiselle lukuvuodelle jää enemmän aikaa opiskeluun kun gradun kirjoittamiseen ei mene aikaa. 

  4. Mikä on työssäsi kiinnostavinta?
    Työssä on kiinnostavaa se kun pääsee tutkimaan suhteellisen uutta ja vähän tunnettua ilmiötä.

  5. Suosittelisitko muille opiskelijoille hakeutumaan kesätöihin tutkimusryhmäämme? Miksi? Suosittelen, jos vain itse on kiinnostunut aiheista joita tutkimusryhmässä tutkitaan. Oma motivaatio on tärkeää työssä suoriutumisen kannalta.

  6. Olisiko sinulla vinkkejä/ajatuksia opiskelijalle, joka miettii kesätöihin hakeutumista työryhmään?
    Kuten yllä mainitsin, jos vain on motivaatiota ja kiinnostusta, kannattaa hakea töihin. Jos on kuitenkin epävarma niin voi kysellä vielä muilta opiskelijoilta ja vaikka tutkimusryhmän työntekijöiltä millaista työskentely ryhmässä tulisi olemaan. 

  7. Vapaa sana
    Itseäni kiinnostaa myös koodaus ja laskennallisessa tutkimuksessa on mukavaa kun pääsee hyödyntämään koodaustaitoja. Ohessa pieni pätkä yhdestä koodista jonka olin kirjoittanut helpottamaan työtäni.

Contact

The NMR research group can be found at the Linnanmaa Campus, corridor G (red), G2 staircase, 3rd floor.

Internal University address: 3KEM

If you are interested in our research, collaboration, or want to study in our group, please contact prof. Juha Vaara or prof. Ville-Veikko Telkki.

Postal address

NMR Research Unit
Faculty of Science
P.O. Box 3000
FIN-90014 University of Oulu
Finland
Tel: +358-294-48 1343 (theory)
Tel: +358-294-48 1309 (experiment)